Miten sosialistinen keskuspankki tuhoaa kansakunnan varallisuuden

12.2.2007

Katsotaan kommunistisen ohjelmajulistuksen lukua viisi. Luvussa lukee näin: "Luoton keskittäminen valtion käsiin keskuspankin kautta." Siis mitä ihmettä. Marxin kirjan toimet käytössä vapaina markkinatalouksina itseään pitävissä maissa? Keskuspankit tuhoavat kansakunnan varallisuuden diskonttokoron (korko, jota pankit joutuvat maksamaan keskuspankille rahan lainaamisesta) ja rahavarantojen manipuloinnilla. Valtionvelalla, vaikka valtio voisi painaa omia leikkirahoja korottomasti sekä tarjoamalla leikkirahaa, jolla ei ole todellista arvoa.

Kulta, tuo jalometalli, jota käytettiin maksuvälineenä kauan sitten. Rooman aikaan sait kolmella kultarahalla itsellesi sandaalit, toogan, sekä rinkan tavaroille. Yhden kultaunssin arvo on kirjoituksen aikaan noin 500 euroa, eli kolmen puolen unssin kultarahan arvo on 750 euroa. Tuolla rahalla saisit nykyään laadukkaan puvun, hyvät nahkakengät ja -salkun. Rahan arvo ei ole siis laskenut tuhansien vuosien aikana yhtään inflaation johdosta. Todellista rahaa ei inflaatio nakerra.

Inflaatio on suomeksi ilmiö, joka perustuu klassiseen kysynnän ja tarjonnan lakiin. Hyödykkeen kasvanut tarjonta suhteessa kysyntään markkinoilla johtaa siihen, että kyseisen hyödykkeen arvo laskee. Siis kun rahavaranto kasvaa, oman rahasi arvo laskee, ellei rahan kysyntä kasvaneen tuottavuuden kautta lisäänny samassa suhteessa. Sen takia hinnat nousevat kokoajan. Hintojen tulisi laskea tuottavuuden kasvaessa, koska suurempi määrä tavaraa jahtaa samaa rahaa - siis mikäli rahavarannon määrä olisi vakio.

Poliitikot haluavat jakaa äänestäjilleen vastikkeetonta rahaa, mutta ilman ikävää lieveilmiötä: Lyhyen aikavälin verokorotuksia. Mutta ratkaisu on helppo: Lasketaan liikkeelle joukkovelkakirja. Keskuspankit ostavat käytännössä tyhjästä tekemällään rahalla valtion velkakirjoja, koska niillä voi hallita kierrossa olevan rahan määrää. Tätä taikatemppua kutsutaan avomarkkinaoperaatioksi. Suomeksi tämä tarkoittaa, että jokainen valuuttayksikkö joka luotu, on aina ollut velkaa. Euroopan keskuspankki on yksityinen yritys, minkä omistaa kansainväliset pankit.

Euroalueella pankkien varantosuhde on 2 prosenttia. Ne siis saavat tehdä lisää kierrossa olevaa rahaa tyhjästä. Esimerkki: Keskuspankilla on talletuksia 1 000 euroa avomarkkinaoperaatiosta. Keskuspankki voi myöntää 50 000 euron edestä lainoja pankeille. Pankit voivat lainata 50 000 euroa eteenpäin 2,5 miljoonana. Pankkitalletuksesi ei ole korkeavoimaista keskuspankkirahaa, joten niihin sovelletaan jakolaskua kertolaskun sijaan edelleen lainatessa. Valtion 1 000 euron joukkovelkakirja laajeni esimerkissä 2,5 miljoonaksi rahajärjestelmässä.

Euroilla ei ole prosentinkaan takausta kullassa. Ennen leikkirahaa seteli oli kuitti kultatalletuksesta, jonka omistaja saattoi halutessaan käydä lähimmässä pankissa lunastamassa. Pankkien asemakin oli erilainen. Pankki toimi välittäjänä lainanmyöntäjän välillä, kenellä oli pankissa kultatalletuksia sekä lainaajan välillä, kuka halusi lainata kultaa (todellista rahaa). Täten pankit eivät voineet lainata enempää, kuin heillä oli talletuksia. Fakta: Euroopan talousalueella kierrossa olleen rahan määrä kasvoi 9,7 prosenttia vuonna 2006.

Siksi sinun kannattaisi ostaa kultaa. Sillä suojaisit itseäsi inflaation aiheuttamalta varallisuuden tuhoutumiselta, sekä säästöjesi häviämiseltä demarien siltarumpuihin. Kultaa voi ostaa monella tapaa. Tosimiehet ostavat harkkoja, estetiikkaa arvostavat kultarahoja sekä pienellä rahalla liikkeelle lähteville on olemassa kultaan sidottuja indeksiosuusrahastoja, joilla ikään kuin ostat harkosta sopivan pieniä palasia kerrallaan. Tämä on paras suoja edessä välttämättä häämöttävältä taantumalta, niin sanotulta talouskierteeltä, joka on keskuspankkiirien käsialaa.

Talouskierteen tarkoitus; siirtää vaurautta tavallisilta ihmisiltä keskuspankkiirieliitille. Ludwig von Mises tunnisti jo 1920-luvulla, mikä johti tähän valheelliseen kierteeseen Weimarin Saksan talouden romahtaessa. Keskuspankki manipuloi korkotasoa diskonttokoron kautta, mikä estää vapaan markkinatalouden määrittelemästä korkotasoa. Talouskasvun aikana korko määritellään alle markkinoiden tason, joka johtaa löyhään lainanottoon. Taantuma saadaan aikaan, kun kierrossa olevan rahan määrää supistetaan myymällä esimerkiksi valtioiden velkakirjoja.

Kun diskonttokorko on on nostettu pilviin, yli markkinoiden tason ja talous ajettu taantumaan rahan määrää supistamalla (deflaatio) - monta yritystä ja yksityishenkilöä menee selvitystilaan. Rahajärjestelmän valheellisuudesta tietävä eliitti putsaa kyseiset henkilöt heidän kiinteistöistään, autoistaan sekä arvotavaroistaan. Tämä on puhtaimmillaan omaisuuden uusjakoa. Inflaatiolla taas asetetaan näkymätön vero kansakunnalle, joka tuhoaa pidemmällä aikavälillä ihmisten säästöjen arvon ja täten varallisuuden.

"Antakaa minulle valta kansakunnan rahaan, niin en välitä kuka kansakunnan lait laatii." --Mayer Amschel Rothschild.

Takaisin pääsivulle.